Pumput

käsipumput

• Koska käsipumput eivät tarvitse ulkopuolista energiaa, ne soveltuvat lähes kaikkiin pumpputarpeisiin, kun on kysymys tilapäisestä ja vain ajoittaisesta käytöstä

•  yleensä käsipumppu sijoitetaan lähelle vedenottopaikkaa, esimerkiksi kaivolle. Kuitenkin käsipumpuissa pätevät samat fysiikan lait kuin muissakin; imu ja paine el

•  imukorkeus riippuu pumpusta, sen välyksistä sekä pumppauksen raskaudesta ja voi olla maksimissaan 7 – 8 m

• nostokorkeus riippuu pumpusta, painepuolen putkistosta ja pumppauksen raskaudesta

• käsipumppuja on erilaisia
  §        tavallinen käsipumppu
  §        vanhanaikaisen kaivopumpun näköinen. Nämä pumput toimivat kaivon päällä paikallisina pumppuina, joista vesi otetaan suoraan ämpäriin.
  §        jäätymätön malli, jossa pumppupesä on niin syvällä, että routa (pakkanen) ei sinne yllä

• pumppaamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi kannattaa imuputkeen asentaa pohjaventtiili, joka estää imuputken tyhjenemisen

• pumppu ei kestä tai ainakaan sitä ei voi käyttää pakkasella jäätymistä (poikkeuksena erikseen jäätymättömäksi tehty).

uppopumput

• uppopumppu on veteen upotettava pumppu. Siinä ei ole imuputkea eikä siinä voida käyttää pohjaventtiiliä

• tyypillisten uppopumppujen imukorkeus on nolla (upotettuna veteen) ja painekorkeus pieni, mutta vesimäärät isot.

•  tyypillisin käyttökohde on tyhjennys

• uppopumppua ohjataan joko sähkön syötöllä (sähkökatkaisija) tai uimurikytkimellä, joka on kiinteästi asennettu ”kelluke” pumpussa. Uimurin ollessa ala-asennossa on pumppu pysähtyneenä ja käynnistyy veden nostaessa uimurin ylös.

pumppuautomaatit

sähkötoimiset

• sähkötoimisia pumppuautomaatteja on periaatteessa kolmea eri tyyppiä

• pumppu ilman automatiikkaa
  
  Kuva: Grundfos Pumput
  ·        pumppu lähtee käyntiin heti, kun sähkö kytketään päälle katkaisijasta tai pistotulppa laitetaan rasiaan
  ·        sopii väliaikaiseen, tai harvoin tapahtuvaan käyttöön tai käyttöön eri paikoissa
  ·        jos pumppu kytketään aina erikseen käyttöä varten, olisi imukorkeuden ja –matkan oltava melko pienet. Silloin pumpun imu toimii hyvin ilman pohjaventtiiliäkin
  ·        pumppuun kaadettava siemenvesi ennen sen käynnistämistä. Pumppua ei saa käyttää tyhjänä, sillä se on vesivoideltu
  ·        pumppua ilman automatiikkaa voi käyttää myös kiinteästi asennettuna (samoin kuin varsinaisia automaatteja) – imu- ja nostokorkeudet normaalit, imupuolella pohjaventtiili estämään imuputken tyhjentymisen. Käynnistys ja pysäytys tulee hoitaa sähkökatkaisijalla. HUOM ! älä asenna sulkuventtiiliä järjestelmään, sillä pumppu ei saa käydä sulkua vastaan (veden virrattava)
  ·        pumppu ei saa jäätyä. Sen voi jättää pakkaseen vasta, kun se on täysin tyhjennetty

•  pumppu painekytkimellä
   
  Kuva: Grundfos Pumput
  ·        vesiautomaatti, jossa on pumppu ja siihen tehtaalla kytketty painekytkin, joka käynnistää pumpun paineen laskiessa asetetun rajan alapuolelle ja vastaavasti pysäyttää pumpun paineen noustessa asetetun rajan yläpuolelle (Paine alittuu, kun vesihana avataan ja ylittyy, kun vesihana suljetaan ja pumppu on käynyt hetken nostaen painetta)
  ·        pumppuun kaadettava siemenvesi ennen sen ensimmäistä käynnistämistä. Pumppua ei saa käyttää tyhjänä, sillä se on vesivoideltu, imupuolella pohjaventtiili estämään imuputken tyhjentymisen.
  ·        hyvin monikäyttöinen pumppu; sopii niin kasteluveden ottamiseen järvestä kuin talousveden ottamiseen kaivosta
  ·        pumppu ei saa jäätyä. Sen voi jättää pakkaseen vasta, kun se on täysin tyhjennetty

• pumppu säiliöllä ja painekytkimellä
  
  Kuva: Marina-Pumput
  ·        vesiautomaatti, jossa on pumppu, siihen tehtaalla kytketty säiliö ja painekytkin, joka käynnistää pumpun paineen laskiessa asetetun rajan alapuolelle ja vastaavasti pysäyttää pumpun paineen noustessa asetetun rajan yläpuolelle (Paine alittuu, kun vesihana avataan ja vettä käytetään niin paljon, että asetettu paineraja säiliössä alittuu, ja  ylittyy, kun vesihana suljetaan ja pumppu on käynyt hetken nostaen painetta säiliössä yli asetetun painerajan)
  ·        painesäiliössä on kalvo, jonka ansiosta säiliössä on asetettu paine. Säiliö säästää pumppua toisaalta tehden käynnistyksen ja pysäytyksen pehmeämmiksi ja toisaalta hyödyntäen vesisäiliössä olevaa vettä ja käynnistäen pumppua harvemmin.
  ·        pumppuun kaadettava siemenvesi ennen sen ensimmäistä käynnistämistä. Pumppua ei saa käyttää tyhjänä, sillä se on vesivoideltu, imupuolella pohjaventtiili estämään imuputken tyhjentymisen.
  ·        hyvin monikäyttöinen pumppu; sopii niin kasteluveden ottamiseen järvestä kuin talousveden ottamiseen kaivosta
  ·        pumppu ei saa jäätyä. Sen voi jättää pakkaseen vasta, kun se on täysin tyhjennetty

polttomoottoritoimiset

• vesiautomaatti, joka toimii polttomoottorilla. Soveltuu erityisesti mökeille, joissa ei ole sähköä. Tilapäiseen käyttöön.

vesiautomaattien sijoittaminen

• vesiautomaatti tulisi sijoittaa suojaan, jossa siihen ei tule roskia eikä vesi valu päälle (sähkömoottori). Ulos sijoitettaessa tulisi sille rakentaa suojakatos. Tämä eristää myös pumpun ääntä (joka ei kuitenkaan ole nykypumpuissa kovin voimakas)

• vesiautomaatin sijainnin määrää usein tarvittavat imu- ja nostokorkeus; jos vedenotto- ja käyttöpaikan korkeusero on niin suuri, että imukorkeus ei riitä, on vesiautomaatti sijoitettava lähemmäksi ”vesilähdettä”.

• Yleensä vesiautomaatti sijoitetaan lähelle käyttö- tai sähköpistettä, rakennuksen suojaan (sisälle tai alle), mutta ei kuitenkaan paikkaan, jossa sen päälle valuisi vettä (sähkömoottori)  

avokaivopumput

Kuva: Marina-Pumput

• periaatteeltaan samanlainen kuin porakaivopumppu tai uppopumppu

• vaatii painesäiliön ja painekytkimen 

porakaivopumput

Kuva: Marina-Pumput

porakaivoissa käytetään kahdella periaatteella toimivia pumppuja; uppopumppuja (erikseen porakaivoon suunniteltuja) ja ejektoripumppuja

uppoporakaivopumput

•  yleisin porakaivopumppu, asennetaan porareikään selvästi vedenpinnan alapuolelle

• pumpun suuri nostokorkeus tuotetaan useilla, peräkkäisillä siipipyörillä, mistä johtuen pumppu on muodoltaan pitkä

• pumppu roikkuu varsinaisesti vesiputken varassa, mutta varmistetaan rst-langalla. Sähkökaapeli ja vesijohto sidotaan yhteen esim. nippusiteillä. Vesijohdon ja kaapelin pintamateriaalin samoin kuin nippusiteiden tulee olla elintarvikemuovia

•  Vinkki: sido nippusiteet n. 2 metrin välein siten, että et katkaise ”häntiä” ja aina seuraava ”häntä” on 120 astetta eri suuntaan kuin edellinen. Näin nippusiteet auttavat putken ja pumpun keskittämisessä

• pumppu sijoitetaan yleensä tasolle, jossa reikä kohtaa lähteen (mistä vesi tulee reikään) ja riittävän etäälle pohjasta, joka toimii ”sakkakuppina”.

ejektoripumput

• ejektoripumppu asennetaan porakaivoreiän ulkopuolelle. Siitä johdetaan paineputki alas porareikään ja reiässä olevaan, isompaan putkeen (valmis järjestelmä), josta paineputken ejektoripaineella vesi nostetaan ylös ja käyttöön

• ejektoripumppu on helppo huoltaa

porareiän olisi hyvä olla riittävän ison (esim 165 mm on hyvä). Tällöin pumpulla on tilaa liikkua, irtoavat kivet tms eivät jumiuta pumppua ja reiässä on paljon vettä varalla  

kaapeli
sähkökaapelin on oltava elintarvikekäyttöön hyväksyttyä, sillä se on kokoajan vedessä. Sen on myös oltava poikkileikkaukseltaan riittävän isoa pumpun sähkötehoon nähden.

vaijeri
 pumppu roikkuu varsinaisesti putken varassa, mutta varmuuden vuoksi (jotta irtoavat liitokset, liittimien rikkoutuminen tms) se kannatetaan myös RST-langalla. Langasta pumppu voidaan nostaa ylös, jos se ei putken avulla onnistu. Vaijeri kiinnitetään yläpäässä reikää esimerkiksi suojahattuun tai poikittain olevaan terästankoon.

putki
 yleisesti putkena käytetään mustaa PE-putkea (esim. 40 mm), sillä se kestää hyvin pumpun painon ja pyörähtelyn käynnistyksissä ja on hygieeninen.

siteet
putki ja kaapeli kannattaa sitoa yhteen elintarvikemuovisilla nippusiteillä. Tämä helpottaa asentamista eivätkä ne kierry haitallisesti käytettäessä. Kokeneet asentajat eivät katkaise nippusiteiden liian pitkiä häntiä vaan käyttävät ne hyväksi; asenna nippuside n. 2 metrin välein, häntä aina eri suuntaan kuin edellinen siten, että ne ovat 120 asteen kulmassa toisiinsa  nähden (joka kolmas 120 astetta, seuraava 240 astetta ja kolmas 360 astetta)

suojaputki
 porareiän yläpäähän asennetaan suojaputki estämään pintavesien pääsy porareikään. Tämä on hygieenisesti erittäin tärkeätä. Suojaputken on siksi yletyttävä riittävän syvälle (syvyys riippuu maalajeista ja niiden paksuuksista)

suojahattu
suojaputken päähän on kätevää asentaa suojahattu, jonka läpi putki, kaapeli ja tuuletusputki tulevat ja, johon varmuusvaijeri kiinnitetään. Hattu estää epäpuhtauksien ja pieneliöiden pääsyn kaivoon.

 tuuletusputki
 kaivo tulee tuulettaa, jotta vesi ei tulisi pahan hajuiseksi

kaivonrengas
kaivon suu, suojahattu, putket ja putkikulmat yms on syytä suojata lumelta, sateelta ja roskilta. Kätevä tapa on asentaa esimerkiksi betoninen kaivonrengas tms porareiän suun ympärille ja rakentamalla sille kansi. Jotkut sijoittavat paineastiankin tähän kaivantoon, joskin silloin se on eristettävä ja mielellään varustettava jäätymisen estävällä lämpöpatterilla.

porakaivopumppu tarvitsee lisäksi painesäiliön, painekytkimen ja käynnistyskondensaattorin

painesäiliöasema

• markkinoilla on (kotimaisia) valmiita paineasemia, joissa on paisunta-astia, painekytkin ja tarpeelliset liitännät ja venttiilit

• säiliöitä on eri kokoja ja eri materiaaleja

• säiliössä oleva kylmä vesi pitää säiliön pintalämpötilan alhaisena (3 - 10 astetta) ja aiheuttaa - etenkin kesällä - kondensoitumista säiliön alle. . Kuvassa yksinkertainen tapa suojata puulattia.

siemenvesi

• imevät pumput tarvitsevat siemenveden alkaakseen toimia. Vesi kaadetaan imuputkeen ja pumpun pesään (vesiautomaateissa paikka tätä varten). Jotta toimenpide onnistuisi eikä sitä tarvitsisi aina toistaa, tulee imuputkessa olla pohjaventtiili

Imukorkeus

•  imukorkeudella tarkoitetaan vedenottopaikan vedenpinnan ja pumpun välistä korkeuseroa. Myös etäisyys vaikuttaa imukorkeuteen (nyrkkisääntönä 0,1 kertaa etäisyys edellyttäen, että imuputki on riittävän väljä; ulkohalkaisija 32 mm, kun imuputken pituus on alle 10 m ja ulkohalkaisija 40 mm, kun imuputken pituus on 10 – 40 m)

•  tarvittava imukorkeus on siis korkeusero (metriä) + etäisyys kertaa 0,1 metriä.

• koska imu tapahtuu siten, että pumppu aiheuttaa alipaineen ja ympäristön ilmanpaine työntää vettä tyhjön/alipaineen tilalle, voi imukorkeus olla maksimissaan (käytännössä) n. 8 metriä (ilmanpaine on 9,8 eli teoreettinen maksimi miinus häviöt)

nostokorkeus

• nostokorkeus mitataan pumpun ja vesipisteen korkeuserona. Käytännössä tähän tulee lisätä putken vastukset, jotka riippuvat putken pituudesta, halkaisijasta ja materiaalista

•  nostokorkeudeltaan pumput poikkeavat toisistaan suuresti; tavallisen uppopumpun parista metristä tehokkaan porakaivopumpun satoihin metreihin

pohjaventtiili

• pohjaventtiili on toiselta nimeltään yksisuuntaventtiili, joka asennetaan imuputken päähän. Pohjaventtiili estää siis imuputken tyhjentymisen. Markkinoilla olevissa pohjaventtiileissä on valmiina tai ainakin valmius kytkeä sihti, joka estää isompien roskien pääsyn putkeen.

• pohjaventtiili liitetään imuputkeen normaalisti puserrusliittimellä. Monissa malleissa se on valmiina venttiilissä

• markkinoilla on olemassa myös valmiita imuputki-pohjaventtiilikokonaisuuksia, joskin laadultaan ne eivät yllä tavanomaisten messinkisten pohjaventtiilien ja PE-putkien tasolle

Imuputki

• koska imuputkessa on alipaine ympäristöönsä nähden, tulee sen olla materiaaliltaan ja rakenteeltaan sellaisen, ettei se painu kasaan – paksuseinämäinen PE-putki on yleisin, mutta myös haitariputkia käytetään. Haitariputki lisää putken vastusta ja pienentää siten imukorkeutta